Teollinen internet ja IOT eivät ole Konecranesin tai Koneen yksinoikeus. Kaikilla koneenrakentajilla on ainakin yksi yhteinen tarve ja ongelma, joita ne yrittävät sovittaa yhteen. Asiakkaat tarvitsevat ongelmatilanteissa nopeaa vasteaikaa ja koneenrakentajan (usein yllättävän harvat) osaajat on kiinnitetty useiksi viikoiksi eteenpäin muihin töihin. Olen todennut tämän monet kerrat vieraillessani sekä pienillä että suurilla koneenrakentajilla mm. Italiassa, Saksassa, Kiinassa ja Suomessa. Kaikki osaavat kuvailla ongelman, mutta harva on uskaltanut soveltaa (jo olemassa olevaa) teknologiaa ja luoda tuotteeseen etämonitorointikyvykkyyttä.

Tänäkin päivänä koneenrakentajien tukipyyntöjen käsittely tyypillisesti tapahtuu hyvinkin epämääräisten tietojen varassa sähköpostin ja puhelimen kautta. Tällöin ongelman juurisyyn löytäminen ja eristäminen voi olla äärimmäisen vaikeaa ja hidasta. Usein ongelmaa paikataan laastarilla, mikä vain lykkää varsinaisen juurisyyn korjaamista. Ensimmäinen askel tämän ongelman ratkaisemiseksi on etämonitorointikyvykkyys.

Jotkut koneenrakentajat ovat jo kehittäneet etämonitorointipaketteja, jotka voi hankkia ja asentaa jälkikäteen. En ole kuitenkaan kuullut näistä erityisiä menestystarinoita. Tämä saattaa johtua myyntimallista, jossa tuki, takuu- ja huoltopalvelut eivät integroidu toisiinsa. Tyypillisesti koneenrakentajan erillinenpalveluorganisaatio tarjoaa palveluitaan ja etämonitorointiratkaisuja jälkikäteentakuuajan umpeuduttua. Tukipalvelut (ja esim etämonitorointi) tulisikin suunnitella jo tuotekehitysvaiheessa osaksi laitetta ja laitemyyntimallia. Tällöin ei myydä enää laitetta vaan laitteen ja tuotantolinjan kyvykkyyttä, mikä sekin vaatii erilaista osaamista.

Monet miettivät, mutta esim. Joensuulainen Kaptas on jo pannut toimeksi. Heidän etämonitorointiratkaisunsa mahdollistaa laitemyynnin laajentumisen ja tuen ulkomaille rajallisilla resursseilla. Tj. Pertti Tykkyläinen toteaa mm:

  • Etäisyyden kasvaessa korostuu tiedon osuus. Tiedämme mitä tapahtuu emmekä lennätä huoltomiehiä edestakaisin turhan takia.
  • Meillä on uusi proaktiivinen tapa seurata asiakkaidemme linjojen toimintaa, käyttöastetta ja ongelmia. Nyt voimme ajoittaa huoltotoimenpiteitä sen mukaan, ettei katkoksia tule juuri ollenkaan.

Teknisesti nämä ratkaisut eivät ole rakettitiedettä, mutta miksi niin harva koneenrakentaja on onnistunut ottamaan nämä ensi askeleet? Suuremmilla valmistajilla syy saattaa olla tuote- ja palveluyksikköjen siiloutuminen, ja yhteisen vision puuttuminen tuotekehityksestä. Pienemmillä valmistajilla (suurella enemmistöllä) syy sen sijaan voi olla osaamisen ja ajan puute. Nämä tekevät pääsääntöisesti tuotekehityksen yksin omilla resursseillaan, ja osaaminen voi olla erittäin kapeaa. Tuotekehityspalveluita ei ole totuttu ostamaan ulkopuolelta. Tällaisten koneenrakentajien tulisi nopeasti muuttaa toimintatapaansa ja hakea kumppaneita, jotka ovat jo ratkaisseet näitä ongelmia ja joiden kanssa voi pilotoida nopeasti. Tällaisen pilotoinnin kustannus- ja nopeusero verrattuna entiseen tuotekehitysmalliin voi olla hämmästyttävä.

Miksi yksinkertaisen etämonitorointikyvykkyyden liittäminen osaksi tuotetta on niin tärkeää? Vasteajan ja kustannustehokkuuden kehittäminen ovat totta kai tärkeitä, mutta ehkä vielä tärkeämpää on käyttö- ja häiriötiedon kerääminen ja siten erityisesti oman tuotteen parempi ymmärtäminen. Etämonitorointi on portti dataan,tuotteen jatkuvaan parantamiseen ja uusiin liiketoimintamalleihin.