Tuotemodulointi – kivijalka PLM-, ERP- ja WMS-järjestelmille

”Kukaan ei haluais tehdä töitä, kaikki haluais vain maalaa!” Tämän varman mielipiteen esitti aikanaan eräs laitemaalari minulle, silloiselle nuorelle tuotannonkehitysinsinöörille. Moni haluaa ottaa kantaa maalaamiseen, vaikka harva kuitenkaan ymmärtää siitä yhtään mitään, etenkään teollisuusmaalaamisesta. Moduloinnissa pätee samankaltainen ymmärryksen harha.

Massaräätälöinti, konfigurointi ja modulointi liittyvät asiakaskohtaisten tuotteiden tuottamiseen.

Massaräätälöinti on ylemmän tason käsite, joka sisältää ajatusmallin asiakaskohtaisten tuotteiden tarjoamisesta kustannuksia tai toimitusaikaa nostamatta.

Konfigurointi on toimintatapa, jolla asiakaskohtaisia tuotteita voidaan toteuttaa.

Modulointi on työkalu, jonka avulla voidaan luoda asiakaskohtaisia tuotteita tai tehostaa yrityksen toimintaa yrityslähtöisillä syillä.

Modulointi herättää intohimoisia mielikuvia legoista ohjelmistomoduuleihin. Monilla on vahvoja mielipiteitä yksittäisistä näkökulmista, kuten vaikka asiasta suunnittelu ja CAD-mallintaminen versus tuotannon kokoonpanot ja asennettavuus. Konepajamaailmassa kuulee joskus sanottavan: ”Onhan meillä moduulit: hydrauliikka-, sähkö- ja teräsrakennemoduulit”. Tällainen yksittäinen näkökulma harvoin kuitenkaan johtaa tasapainoiseen ja kestävään tulokseen. Tuotteen modulaarisuutta pitää tarkastella kokonaisuutena, useamman ajurin (driverin) näkökulmasta.

Nimikkeen ja nimikkeistä rakentuvan tuotteen hallinta on valmistavan yrityksen ydinasia. ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee erittäin hyvin niin kotiaskareissa kuin kokoonpanoteollisuudessakin. Jos hallitsee tuotetta, hallitsee kaikkea siihen liittyvää: tarjoomaa, tuotevariaatiota, asiakkuuksia, hankintaa, valmistusta, logistiikkaa – aikaa, laatua, kustannuksia, resursseja.

Miksei modulointia sitten lähestytä systemaattisesti? Havaintojeni mukaan työkalut ja menetelmät ovat olemassa, mutta soveltamisosaamista ei. Moni on ainakin kuullut moduloinnista ja massaräätälöinnistä mutta ei välttämättä tiedä, miten päästä alkuun. Ehkä pelätään työmäärää tai sitä, että mitä jos systemaattisuus orjuuttaa, pysäyttää tuotekehityksen tai sitoo myynnin vapausasteita.

Moduloinnilla hahmotetaan hallittavissa oleva tuoterakenne. Tuotevarionti ja -muutokset saadaan kohdistumaan vain rajattuun osaan tuotteesta. Lisäksi nähdään paremmin tietyn ominaisuusmuuttujan vaikutukset tuotteessa. Esimerkiksi teho, pituus, väri, kielisyys…

Systemaattinen tuotemodulointi (MFD, Modular Function Deployment) ja erityisesti siihen sisältyvä moduulinosoitusmatriisi (MIM, Module Indication Matrix) on tapa järjestää tuoterakenteen keskeiset komponentit omiin loogisesti parhaisiin rakennehaaroihin eli moduuleihin. Tuotteen komponentit arvioidaan 12 moduulidriverin eli ajurin suhteen. Arviointi suoritetaan esittämällä kuhunkin ajuriin liittyvät kysymykset ja hakemalla niihin vastaukset.

Arvioinnin lopputuloksena syntyy painotettu pisteytystaulukko. Tämän jälkeen lähdetään muodostamaan moduuleja vahvimmasta pisteytyksestä alkaen. Usein otetaan pari iteraatiokierrosta ja löydetään ne tekniset ja yrityskohtaiset syyt, jotka ajavat komponentit joko samoihin tai eri moduuleihin. Tavoitteena on päästä minimaaliseen määrään (paljon) varioituvia moduuleja ja maksimaaliseen määrään pysyviä, stabiileja moduuleja.

Moni pystyy päässään arviomaan muutaman näkökulman kerrallaan, mutta 12 osin ristiriitaisen ajurin arviointi yhtäaikaisesti pelkästään omassa päässä on käytännössä mahdotonta. Siksi tarvitaan systematiikka.

Modulointi tukee komponenttien standardointia, mutta modulointi ei tarkoita asiakkaalle tarjottavan lopputuotevalikoiman supistamista. Päinvastoin sillä pyritään tyydyttämään kaikki olennaiset asiakastarpeet tarjoamalla eri moduuliyhdistelmillä asiakkaalle sopiva lopputuote.

Operatiivisen tehokkuuden kannalta olennaista on tuoteosaamisen laajentuminen. Kun modulointi on suoritettu ja moduulit nimetty kuvaavasti, tuotteen pystyy konfiguroimaan suppeammallakin tuoteosaamisella.

Hyötyjä on paljon muitakin:

• sekä suunnittelun että tuotannon läpäisyajan lyhentäminen
• selkeät moduulirajapinnat, jotka mahdollistavat monistettavuuden ja rinnakkaisen suunnittelun
• kokoonpantavuus ja osakokoonpanojen valmistelu
• erillinen testattavuus (laatu)
• tuotemuutosten hallinta ja siten esimerkiksi osapuutteiden vähentäminen

Lisäksi systemaattista tuotemodulointia voidaan käyttää myös uustuoteprojektin toteutusmallina.

Moduloinnin merkitystä ja potentiaalia ei siis kannata vähätellä!

Jos innostuit ja olet valmis viemään asiaa eteenpäin yrityksessäsi, on käytännön osaamista ja tukea saatavilla. Ota rohkeasti yhteyttä!

Aiheeseen voi tutustua myös kirjallisuuslähteiden avulla; mainio suomenkielinen julkaisu on esimerkiksi Jussi Österholmin ja Reijo Tuokon teos ”Systemaattinen menetelmä tuotemodulointiin” (MET-julkaisuja 21/2001, Vantaa).

Tartu toimeen ja tarkastele tuotetta uusin silmin – se tuottaa taatusti tulosta!