Robotiikka ja teollinen internet olivat messujen pääteemoja. Robotiikkapuolella päämediahuomion vei tietenkin ABB:n YuMi. Heidän osasto onnistuikin pitämään yllä hyvän näköistä pöhinää, vaikka näkyi yleisöä mukavasti muillakin isoilla osastoilla.
Robotiikassa erikoista on kontrasti pöhinän ja todellisuuden välillä. Suomen robottimarkkinat ovat surkeat muutama sata robottia vuodessa ja myynti supistuu edelleen! Samaan aikaan erityisesti halpatuotantomaat investoivat ”pää märkänä” robotiikkaan. Tehtailla pyöriessäni olen havainnut, että usein robotit ovat olemassa olevaan kokonaisuuteen istutettuja yksittäisiä mekaanisen työvaiheen korvaavia työkaluja.
Robotti-investoinneista puuttuu osin strateginen näkökulma. Usein investoitaessa mietitään tarkkaan miten hyvin yksittäinen tekninen ratkaisu täyttää nykyiset määritellyt vaatimukset, mutta vähemmälle jää visio millaista kyvykkyyttä valmistukselta vaaditaan tulevaisuudessa. Organisaatiorakenteen ja osaamisen kehittäminen, palkkausmallit, työturvallisuus, valmistuksenohjaus, ostaminen, mittaaminen, tiedon kerääminen, jatkuva parantaminen jne. liittyvät aivan oleellisesti robotti-investointeihin ja menestymiseen tulevaisuudessa.
IT on yksi merkittävä valmistuksen resurssi, jonka on pystyttävä osaltaan tukemaan määriteltyä tuotantostrategiaa. Tämä vaatii yhä enemmän ymmärrystä tiedonkeruusta tuotantolaitteistosta. Mitä dataa tuotantosysteemi tuottaa, miten data saadaan kerättyä, miten data saadaan käytettäväksi ohjauksen tueksi, miten data tukee määriteltyä tuotanto- ja organisaatiomallia jne? Kokemukseni mukaan yksi IT:n suurista haasteista on siirtyminen epämukavuusalueelleen tuotannon lattialle ja siellä näkyminen. Näkeekö tuotantojohtaja IT:n kehittämisen voimavarana vai järjestelmäkatkojen syypäänä?
