Tuotannonohjauksen (MES/MOM) Sertifiointikoulutus 21.-22.3.2017

Tuotannonohjauksen (MES/MOM) Sertifiointikoulutus (ISA-95) Helsingissä 21.-22.3.2017 Tule mukaan niin saat tietää: millä saat parempaa katetta? miten pienennät valmistuksen kustannuksia? miten ohjaat tuotantoasi tehokkaammin? miten mittaat tuotantosi tehokkuutta? miten varmistat tuotantosi jatkuvan parantamisen? mikä on Leanin rooli tuotannonohjauksessa? miten saat parhaat tulokset tuotannonohjausprojektista?   Järjestämme tuotannonohjauksen sertifiointikoulutuksen, jossa saat vastauksia kysymyksiisi. Koulutus on MES-järjestelmien osalta paras ja ainoita teknologiariippumattomia koulutuksia…

Suomen kilpailukykytalkoot: Yksikkökustannus on lopulta kiinni tehokkuudesta

Yksikkökustannus on kiinni tehokkuudesta Edellisissä kirjoituksissa pohdittiin Suomen kilpailukykyä, yksikkökustannuksia sekä niiden taustalla olevaa koneiden- ja laitteiden hukka-aikaa sekä työn yksikkökustannusta nostavaa henkilöstön hukka-aikaa. Pohdinnoissa tultiin siihen tulokseen, että yksikkökustannuksen pienentämiseksi pitää pystyä vähentämään arvoa tuottamatonta aikaa. Kansainvälisen kilpailukyvyn, yritysten kannattavuuden ja Suomeen syntyvät työpaikat ratkaisee siis kaikessa yksinkertaisuudessaan lopulta se, pystymmekö perusteollisuudessa tekemään enemmän volyymiä…

Suomen kilpailukykytalkoot: Koneiden ja laitteiden yksikkökustannusvaikutus

Edellisessä kirjoituksessa käsiteltiin työkustannusten aiheuttamaa yksikkökustannusvaikutusta. Koneista ja laitteista syntyvät kustannukset käyttäytyvät samaan tapaan kuin työkustannukset. Jos koneiden- ja laitteiden investointi ja poistot pysyvät vakiona, voidaan yksikkökustannusta pienentää lisäämällä tuotettua volyymiä. Koneiden ja laitteiden osalta hukka-aikaa muodostuu, jos tuotteita valmistuu teoreettista maksimia vähemmän aikayksikköä kohden. Hukka voi johtua alentuneesta nopeudesta, susikappaleista tai siitä että kone ei…

Suomen kilpailukykytalkoot: Työn yksikkökustannusvaikutus

Edellisessä kirjoituksessa pohdittiin yksikkökustannusten suhdetta hukkaan. Hukka on aina pois tuotettavasta määrästä, joka tietysti nostaa yksikkökustannusta. Yksinkertaistetusti voidaan siis todeta, että työn ja henkilöstön yksikkökustannusvaikutus kasvaa suoraan hukan ja hukka-ajan suhteessa. Henkilöyksikkökustannuksen minimointi siis vaatii, että aika jakautuu useammalle yksikölle. Suoraan valmistettavaan tuotteeseen liittyvää ajankäyttöä voidaan vähentää useilla työympäristöä, prosessia sekä tuotteen suunnittelua koskevilla toimilla. Usein ongelmaksi…

Suomen kilpailukykytalkoot: Yksikkökustannus ei ole yksikkötyökustannus

Edellisessä kirjoituksessa pohdittiin Suomen kilpailukyvyn haasteita, joista yhdeksi todettiin hinnoittelu. Perusteollisuuden tuotteiden hinnan perustana ovat paljon mediassakin esillä olleet yksikkökustannukset. On tärkeää ymmärtää, että tuotteen yksikkökustannus on paljon muutakin kuin työntekijöistä ”aiheutuva” yksikkötyökustannus eli yksikköpalkkakustannus. Yksikkökustannuksen toinen suuri osuus on tuotettu määrä eli volyymi. Jos samalla kustannuksella tuotettu määrä kasvaa, yksikkökustannus tippuu. Toisaalta, työkustannukset ovat vain…

Tuotannonohjaus (MES) sertifiointikoulutus loppuunmyyty – Lisäpaikkoja Helsingissä 27.-28.1.2016

Lokakuussa järjestettävä MES-sertifiointikoulutus loppuunmyytiin ennätysajassa. Aiheeseen liittyvät kysymykset eivät kuitenkaan ole vielä ratkenneet kaikilla asiakkaillamme, joten toivomuksia lisäkoulutuksista tuli runsaasti. Jos siis edelleen pohdit alla olevia kysymyksiä, niin toiveesi on kuultu. Millä saat parempaa katetta? Miten pienennät valmistuksen kustannuksia? Miten ohjaat tuotantoasi tehokkaammin? Miten mittaat tuotantosi tehokkuutta? Miten varmistat tuotantosi jatkuvan parantamisen? Mikä on Leanin…

Suomi tarvitsee lisää kilpailukykyä parantavia päätöksiä!

Suomen viennin elpyminen vaatii tuotannon tehokkuuden parantamista nykyisten toimenpiteiden lisäksi. Suomen vaihtotase on ollut negatiivinen vuodesta 2011 lähtien. Pienten kotimarkkinoidemme takia viennin heilahtelut näkyvät välittömästi yritysten kannattavuudessa, työllisyydessä sekä valtion velkaantumisessa. On tärkeää, että vientiyritystemme ovat kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla. Vientituotteiden kilpailukyvyn kannalta huomattavaa on, että peräti 68.1% Suomen viennistä on ns. perusteollisuutta. Perusteollisuudessa tuotteiden kilpailukyky muodostuu…