Suomen viennin elpyminen vaatii tuotannon tehokkuuden parantamista nykyisten toimenpiteiden lisäksi.

Suomen vaihtotase on ollut negatiivinen vuodesta 2011 lähtien. Pienten kotimarkkinoidemme takia viennin heilahtelut näkyvät välittömästi yritysten kannattavuudessa, työllisyydessä sekä valtion velkaantumisessa. On tärkeää, että vientiyritystemme ovat kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla.

Vientituotteiden kilpailukyvyn kannalta huomattavaa on, että peräti 68.1% Suomen viennistä on ns. perusteollisuutta.

Perusteollisuudessa tuotteiden kilpailukyky muodostuu mm. niiden yksikkökustannuksista, laadusta sekä toimitusvarmuudesta. Hallituksen tekemät toimet keskittyvät yksinomaan työn yksikkökustannusten alentamiseen, joka on vain osa tuotteen yksikkökustannusta. On varmaa, etteivät nyt tehdyt päätökset vielä yksin riitä saamaan Suomea vientiä kasvuun.

Kiinassakin työvoimakustannukset kasvavat nopeasti. Siellä ei kuitenkaan ole jääty odottelemaan tuotteiden yksikkökustannusten nousua ja kilpailukyvyn menettämistä. Käynnissä on raju tuottavuuteen ja digitalisaatioon panostaminen. Tässä kilpailussa Suomi ei voi jäädä peränpitäjäksi. Meillä on kaikki tarvittava teknologia, osaaminen ja investointimahdollisuudet. Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä ja lujaa tahtoa.

Seuraavissa kirjoituksissa kerromme konkreettisten esimerkkien avulla mitä meidän pitää Suomessa tehdä, että turvaamme hyvinvointivaltion sekä sen perustana olevan kilpailukyvyn nyt ja tulevaisuudessa.

Lähteet: http://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/