Yksikkökustannus on kiinni tehokkuudesta

Edellisissä kirjoituksissa pohdittiin Suomen kilpailukykyä, yksikkökustannuksia sekä niiden taustalla olevaa koneiden- ja laitteiden hukka-aikaa sekä työn yksikkökustannusta nostavaa henkilöstön hukka-aikaa. Pohdinnoissa tultiin siihen tulokseen, että yksikkökustannuksen pienentämiseksi pitää pystyä vähentämään arvoa tuottamatonta aikaa.

Kansainvälisen kilpailukyvyn, yritysten kannattavuuden ja Suomeen syntyvät työpaikat ratkaisee siis kaikessa yksinkertaisuudessaan lopulta se, pystymmekö perusteollisuudessa tekemään enemmän volyymiä pienemmillä kustannuksilla.  Automatisointi ja robotisointi auttavat volyymin nostossa, mutta vaativat samalla uusia investointeja, joiden hukka-aika on minimoitava. Tärkeintä onkin siis keskittyä siihen, että nykyisillä panoksilla saadaan entistä enemmän tulosta. Se tarkoittaa yksiselitteisesti tuotannon tehokkuutta.

Tehokkuuden maksimoimiseksi koneiden ja laitteiden toiminta-aika, nopeus ja laaduntuottokyky pitää maksimoida. Ihmisten aika pitää pystyä käyttämään arvoa lisäävään työhön ja hukkatyö on minimoitava. Tuotannon suunnittelulla pitää olla käytössään kaikki tarvittavat tiedot läpimenoajan optimoimiseksi ja kaikkiin havaittuihin poikkeuksiin pitää pystyä reagoimaan välittömästi ilman manuaalisia lisäselvityksiä.

Hyvä esimerkki läpinäkyvyydestä ja turhan työn poistamisesta on asiakkaamme Valmet Automotive. Kahden sadan robotin ohjaaminen autokohtaisesti ei ole manuaalisesti mahdollista saati kannattavaa. Kun asiat hoidetaan hyvin, on monimutkaistenkin tuotteiden valmistuksessa mahdollista jatkuvasti rikkoa uusia tuotantoennätyksiä. Samalla pidetään huolta siitä, että kaikki tiukat jäljitettävyys- ja laatuvaatimukset hoituvat ilman turhaa arvoa tuottamatonta hukkatyötä eli paperien tai taulukoiden pyörittelyä.

Seuraavassa kirjoituksessa perehdymme tarkemmin laatuun ja materiaalikustannuksiin.