Näin vuoden viimeisenä päivänä on hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä miten rakennat yrityksesi kilpailuetua tulevana vuonna 2016.
Suomessa on paljon erinomaisia tuotteita, mutta ne ovat liian kalliita, toteaa Hakaniemen Metallin toimitusjohtaja Tero Niemelä Kauppalehden haastattelussa. Jos asia on näin, niin haluamme heti miettiä että miten ongelma saadaan ratkaistua:
Kuinka saamme pienennettyä suomalaisten tuotteiden kustannuksia?
Niemelän mukaan työn osuus tuotteen hinnasta pitää saada kilpailukykyisemmäksi. Niemelän ajatus tarkoittaa työn yksikköhintaan keskittyvän keskustelun laajentamista koskemaan laajemmin sitä, mistä tuotteen yksikkökustannus muodostuu. Samaa asiaa olemme Roimalla pohtineet jo aiemmassa kirjoituksessamme: Suomen kilpailukykytalkoot: Yksikkökustannus ei ole yksikkötyökustannus
Yksi tapa valmistaa kilpailukykyisemmin on automatisointi. ”Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa on automatisoitu kaikki mahdollinen.”, kirjoitetaan Helsingin Sanomien jutussa, jossa käydään läpi Uudenkaupungin ihmettä. Rajusta automatisoinnista huolimatta säilyy kuitenkin aina tarve käsin tehtävälle työlle. Uudenkaupungin autotehtaalla kilpailukyvyn parantaminen on tarkoittanut useiden satojen henkilöiden palkkaamista.
Jotta työn osuus tuotteen hinnasta säilyy kilpailukykyisenä, on käsityön oltava äärimmäisen tehokasta ja kohdistuttava vain arvoa lisääviin toimenpiteisiin. Toisin sanoen, valmistuksesta on pystyttävä minimoimaan kaikki hukka-aika.
Hukka-ajan vähentämiseen saat ideoita lukemalla aiempia kirjoituksiamme, esimerkiksi: Suomen kilpailukykytalkoot: Työn yksikkökustannusvaikutus
Pysyvä kilpailuetu saavutetaan, kun erikoistuu siihen missä kukin on paras, totesi Tero Niemelä haastattelussaan. Valmistavassa teollisuudessa tulee pystyä olemaan paras oman tuotteensa valmistamisessa ja siihen liittyvän hukan minimoinnissa.
Hyvä osoitus pysyvästä kilpailuedusta on Uudenkaupungin autotehtaan selviäminen finanssikriisiä seuranneesta sopimusvalmistajien pudotuspelistä. Pysyvän kilpailukyvyn saavuttamisen taustalla on halu ja kyky jatkuvaan kehittämiseen ja hukan vähentämiseen. Hyvä esimerkki jatkuvasta kehittämisestä on Valmet Automotiven Roima yhteistyö.
