Yhtenä lääkkeenä Suomen kansantalouden kilpailukyvyn tervehdyttämiseksi ja viennin edellytysten parantamiseksi tarjotaan palkkamalttia. Palkkamaltti on varmasti oleellinen osa selviytymisstrategiaamme, mutta se helposti lukitsee ajattelun nykyisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin. Roiman kokemuksen mukaan valmistavassa teollisuudessa on merkittävä potentiaali tehdä asioita fiksummin ja samalla työvoimalla enemmän. Yritykset, jotka panostavat fiksumpaan valmistamiseen, investoivat enenevässä määrin MES-ohjelmistoon (Manufacturing Execution System).

Hyvinvointimme ja viennin menestys kietoutuu vahvasti valmistuksen tuottavuuden ympärille. Tämä koskee niin kotimarkkinayrityksiä kuten Snellmannin lihajalostamoa tai Boströmin leipomoa ja vientimarkkinayrityksiä kuten Wärtsilän konepajaa tai Valmet Automotiven tehdasta Uudessakaupungissa. Ilman jatkuvaa parantamista ja vientieuroja hyvinvointimme ei säily saati kasva.

Tuottavuuden merkitys viennille ja kilpailukyvyllemme kiteytyy hyvin telakkaongelmaan ja Jan Meyerin kommentteihin Ylen haastattelussa:

Meistä telakalla tehtävää työtä on mahdollista vielä paljon optimoida ja saada suomalainen henkilökuntamme tekemään enemmän kuin nyt. 

Mallia voi ottaa meiltä Saksasta Pappenburgin telakalta, jossa työtä on tehostettu monin tavoin työn edellytyksiä parantamalla ja on hyödynnetty automaatiota ja robottejakin, kun se on järkevää.

Tehostaminen ja jatkuva parantaminen on kovaa työtä – ilmaisia lounaita ei juurikaan ole

Työntekijät eivät pysty juoksemaan nopeammin tai kantamaan isompaa lastia. On kuitenkin usein hyvin helposti havaittavissa, että vaikka työntekijöiden todettu tehokkuus saattaa olla korkea, niin valmistusyksikön tuottavuus kokonaisuudessaan on heikko. Kurkistettaessa syvemmälle saatetaan havaita, että laitteilla ja linjoilla on toistuvia seisokkeja, paljon manuaalista tietojen keräystä ja ylläpitoa, valmistustiloissa on kadoksissa olevia puolivalmisteita, valmistussarjoja korjataan jälkikäteen, tieto on hajallaan spesialistien tietokoneilla ja exceleissä jne. Kokemuksemme mukaan valmistustoiminnan ohjaus on usein iso kimppu erillisiä aktiviteetteja, jotka kytkeytyvät hyvinkin löyhästi yhteen lukuisten paperidokumenttien, Access-rekisterien ja Excel-suunnitelmien kautta. Tällainen valmistuksenohjauksen ”systeemi” tukee äärimmäisen huonosti asiakasohjautuvaa tuotantoa, nopeaa reagointia ja tuotannon optimointia. Nykyaikaisen valmistuksenohjauksen täytyy tukea vahvasti myös MTO-mallia (Make To Order) ja nopeita muutoksia, mikä ei ennen ollut aina välttämättömyys.

Valmistuksenohjausjärjestelmässä, joka periytyy MTS-mallista (Make To Stock), yksi asiakastarpeesta johtunut muutos ei välttämättä aiheuta vain yhtä valmistustilauksen muutosta (esim. SAPissa), vaan saattaa aiheuttaa kymmenittäin muutoksia erilaisiin lappuihin, rekistereihin ja muihin järjestelmiin sekä synnyttää lukuisia erillisiä sähköpostiohjeistuksia. Lisäksi yksittäinen muutos ei siis kosketa yhtä yksittäistä valmistustilausta, vaan muutos heijastuu myös muihin valmistustilauksiin ja niiden vaatimaan systeemin ylläpitoon. Yksi muutos generoi muutosten aallon ja lukuisien erillisten systeemien päivityksen ja synkronoinnin.

Tuottavuus ja kilpailukyky tehdään päivittäisessä työssä

Tätä kompleksisuutta ei useimmiten pysty ratkaisemaan ERP-järjestelmällä tai esim. luomalla parempia exceleitä saati juoksemalla nopeammin. ERP standardoi yritystasolla prosesseja, luo läpinäkyvyyttä johdolle talouden silmälasien läpi ja hallitsee lähinnä materiaalitarpeita karkealla tasolla. Varsinaisessa valmistuksessa ERP-järjestelmä toimii usein järjestelmänä, jossa tuotantotilaus avataan ja suljetaan. Tässä välissä on musta aukko, jossa tuottavuudessa on usein huomattavasti parannettavaa. Valmistuksessa tuottavuus syntyy ja operatiivinen kilpailukyky syntyy päivä- tunti- ja minuuttitason valmistuksenohjauksessa ja hienokuormituksessa, ja tähän ei ERP useimmiten sovellu, vaan tarvitaan erillinen MES-ohjelmisto.

Wikipedian mukaan MES on käytännön vaatimuksista syntynyt tuotannonohjausohjelmisto ERP-järjestelmien ja tuotantoautomaation välillä. MES-järjestelmään siirretään ERP-järjestelmästä tilaukset, jossa niiden valmistusjärjestystä voidaan optimoida. MES-järjestelmästä tilaukset siirtyvät automaatiolle tai manuaalisissa työtehtävissä työntekijöille siinä muodossa, kun automaatio tai tuotanto ne vaatii. ISA-95 (International Society of Automation) standardi kuvaa ERP- ja MES-järjestelmien sekä automaation funktionaaliset roolit hyvinkin tarkalla tasolla. Nykyaikaiset MES-järjestelmät käyttävät ISA-95 standardia ja myös suurimmat ERP-valmistajat, kuten SAP ja Microsoft tukevat sitä.

Hyvä MES-järjestelmä mahdollistaa jatkuvan kehittämisen esim. ajoarvojen ja laadun kehittämisen, raaka-aineiden ja energian käytön tehostamisen ja yleisemmin OEE:n (Overall Equipment Effectiveness) parantamisen. Se myös teknisesti laajenee helposti ja integroituu tuotantolaitteisiin, logistiseen järjestelmään ja asiakastilauksiin, ja siten jokainen MES-järjestelmä on siis asiakaskohtainen ja uniikki.

Hyvän ja laajan MES-ohjelmiston mahdollistamaa tuottavuutta ei voi kopioida, ja se luo kilpailukykyä. Ota yhteyttä niin kerromme lisää!